Uutta ja nuorta virtaa seurakuntayhtymän luottamuselimissä

Seurakuntavaaleissa marraskuussa 2022 valitut luottamushenkilöt ovat nyt aloittaneet työnsä. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa valittiin puheenjohtajaksi Anna Talvitie Porvoon suomalaisesta seurakunnasta ja varapuheenjohtajaksi Rebecka Stråhlman Borgå svenska domkyrkoförsamlingista.

Valtuusto päätti myös, ketkä istuvat yhteisessä kirkkoneuvostossa eli Porvoon seurakuntayhtymän valmistelevassa ja toimeenpanevassa toimielimessä. Niko Perälä on uusi jäsen yhteisessä kirkkoneuvostossa ja hän edustaa Villiviini-ryhmää Porvoon suomalaisessa seurakunnassa.

Niko Perälälle tärkeitä arvoja ovat tasa-arvo sekä ympäristö.
 

Niko Perälä haluaa pitää huolen siitä, että nuorten ääni tulee kuuluviin ja ympäristöasiat otetaan vakavasti.

– Minulle tärkeitä arvoja ovat tasa-arvo sekä ympäristö. Siksi haluankin työskennellä yhteisessä kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa edistäen näitä arvoja. Haluan vaikuttaa siihen, että seurakunta edistää kestävää kehitystä ja luo turvallisen tilan kaikille.  Minun unelmien seurakunnassa jokainen voisi kokea olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin on. Erityisen tärkeänä pidän nuoria ja haluankin, että nuoret tulevat kuulluiksi päätöksenteossa.

Yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtajana Stråhlman haluaa huolehtia ruotsalaisen seurakunnan resursseista, mutta pitää myös tärkeänä sitä, että seurakunnat palvelevat jäseniään parhaalla tavalla. 

– Haluan myös huolehtia kokonaisuudesta ja katsoa eteenpäin. En ole kiinnostunut pitämään kiinni siitä ”mitä on aina ollut”, vaan haluan tehdä sellaisia päätöksiä, jotka mahdollistavat, että seurakunta on relevantti jäsenilleen nyt ja tulevaisuudessa, Stråhlman sanoo. 
 

Rebecka Stråhlmanin mielestä, työntekijöiden rooli tulevaisuudessa on olla enemmän vapaaehtoisten mentori ja valmentaja.
 
Kun resurssit vähenevät, Stråhlman katsoo, että työntekijöiden roolin pitää muuttua. 

– Työntekijöiden ja seurakunnan paikkana tulee toimia enemmän mahdollistajina ja fasilitaattoreina. Uskon, että työntekijöiden rooli tulevaisuudessa on olla enemmän vapaaehtoisten mentori ja valmentaja. Lisäksi meidän täytyy hallintoelimenä huolehtia siitä, että johto saa sen tuen mitä se tarvitsee, hän sanoo. 

Seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkoneuvosto on toimeenpaneva ja hallinnoiva toimielin. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli nimeää yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan tehtäväänsä. Tällä toimintakaudella tuomiokapituli on määrännyt tehtävään Porvoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Pontus Salmen.
 
Kaikki yhteiseen kirkkoneuvostoon valitut ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä vuosille 2023–2024

Monikäyttöiset tilat ovat tärkeitä, kun seurakuntien pitää säästää

Kun tarkastellaan, mitä yhteiseen kirkkovaltuustoon valitut vastasivat vaalikoneessa, saadaan tietää, että suurin osa tukee ajatusta, että Porvoon tuomiokirkon penkit vaihdetaan tuoleiksi. 
 
Kysymykseen Monissa Euroopan kirkoissa on luovuttu penkeistä – monipuolisemman käytettävyyden kehittämiseksi on tärkeää poistaa tuomiokirkosta kiinteät penkit 53 % vastaa, että he ovat samaa tai jokseenkin samaa mieltä, kun taas 40 % vastaa, että he ovat täysin eri mieltä. 8 % ei osaa sanoa. 
Yksi kirkkovaltuuston jäsenistä ei ole vastannut vaalikoneen kysymyksiin. 
 
Monet priorisoivat henkilökuntaa enemmän kuin tiloja.
 
Kysymykseen Jos seurakunnan talous heikkenee, kannatan ennemmin tiloista luopumista kuin henkilöstöstä karsimista voimakas enemmistö, 93 %, vastaa olevansa täysin tai jokseenkin samaa mieltä. Ainoastaan yksi henkilö on jokseenkin eri mieltä. 5 % ei osaa sanoa. 
  
– Resurssien vähentyessä voisi miettiä monipuolisempaa käyttöä esimerkiksi seurakunnan tiloille. Mielestäni seurakunnan työntekijät ovat tärkeässä roolissa seurakunnan toiminnassa, Niko Perälä sanoo. 

– Mielestäni kirkonmäen tulisi olla viihtyisä paikka, joka kuvastaa seurakunnan arvoja ja ylläpitää historiaa, hän lisää. 

– Niistä kiinteistöistä, jotka päätämme pitää, tulee tehdä monikäyttöisiä ja saavutettavia. Toivon, että 10 vuoden päästä kirkonmäki on elinvoimainen, kokoava ja monikäyttöinen paikka - seurakunnan sydän, Rebecka Stråhlman sanoo. 

– Inspiroidun paikoista sekä Suomessa että ulkomailla, joissa on uskallettu ajatella uudella tavalla ja luoda keskuksia kirkon ympärille, joissa on esimerkiksi hienoja kahviloita ja second hand -liikkeitä, jotka samaan aikaan tarjoavat harjoittelupaikan tai alun työnhakijoille tai jotka eri syistä tarvitsevat tukea elämässä. Kirkot ovat monikäyttöisiä ja avoinna suuren osan päivästä, on ajateltu loppuun asti, että tilat täyttävät eri saavutettavuusvaatimukset – siellä on kaikilla tavoin helppoa ja tervetullutta olla, hän sanoo.

Monet muut luottamushenkilöt haluavat myös pidentää tuomiokirkon aukioloaikoja. 

Kysymykseen Strategiamme nimikin on Ovet auki, tuomiokirkon aukioloaikoja on laajennettava 68 % uusista yhteisen kirkkovaltuuston jäsenistä on vastannut, että he ovat samaa tai jokseenkin samaa mieltä. Lähes yksi kolmasosa, tai 28 %, on kuitenkin epäileväisiä pidennettyjä aukioloaikoja kohtaan ja on vastannut täysin tai jokseenkin eri mieltä. 5 %, tai kaksi henkilöä, ei osaa sanoa. 
 
Lisätietoja:

Sari Mankinen
Hallintojohtaja
0400 156 257
 

Pikkukirkon paanukatto uusitaan – rakennuskustannukset ovat kasvaneet 

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan 2.2. myöntää lisämäärärahaa Pikkukirkon paanukaton korjaamiseen. Urakka on kilpailutettu ja vallitsevan maailmantilanteen takia kustannukset ovat kasvaneet. 

Korjausten siirtäminen ei kannata, koska se voi lisätä kustannuksia entisestään. Myös paloturvallisuutta ajatellen katto tulee saada kuntoon. Korjaamiseen hyväksytään nyt yhteensä 400 000 euroa. Määräraha sisältää myös viranomais- ja valvontakustannukset sekä lisä- ja muutostyövarauksen. 

Pikkukirkon paanukatto on niin huonossa kunnossa, ettei sen paikkaaminen ole järkevää. HP Insinöörit Oy on yhdessä arkkitehti Ulla Raholan kanssa tehnyt perusteellisen kuntotarkastuksen. On todettu, että paanukatossa on niin paljon vaurioita, että se kannattaa uusia kolmelta lappeelta. 

Museoviraston arkkitehti Robin Landsdorff on ollut mukana korjaussuunnittelussa. 

Lisätietoja:

Krista Eloneva
Kiinteistö- ja hankintapäällikkö
040 4889 009

Näsinmäen hautausmaan huoltorakennuksen peruskorjauksen lisämääräraha-anomus hyväksyttiin

Näsinmäen hautausmaan huoltorakennuksen peruskorjausta vuosina 2023–2025 varten yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi lisämääräraha-anomuksen. Urakan kilpailutuksen jälkeen on selvää, että hankkeen toteuttamiseen tarvitaan 2,8 miljoonaa euroa. Aiemmin peruskorjaukselle on varattu 1,7 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy myös viranomais- ja valvontakustannukset, irtokalustehankinnat, muun muassa soitin kokoontumistilaan sekä varaus lisä- ja muutostöille. 

Näsinmäen hautausmaan huoltorakennus on rakennettu vuonna 1984 ja suurempia korjauksia ei ole tehty sen jälkeen. 

Uusi tila hautaan siunaamisille

Rakennushanke sisältää toimisto- ja sosiaalitilojen peruskorjauksen kokonaisuudessaan ja rakennuksen koko katon uusimisen. Lisäksi korjauksen yhteydessä tiloja saneerataan siten, että huoltorakennukseen saadaan vainajien kylmäsäilytystilat ja monikäyttötila, joka soveltuu mm. hautaan siunaamiseen, pienryhmien kokoontumisiin ja kokousten järjestämiseen.

– Hautaan siunaamisten määrä tulee kasvamaan täällä Porvoossa ja tarvitsemme tilan, jotta voimme palvella omaisia parhaalla tavalla tulevaisuudessa, kertoo hautaustoimen päällikkö Markku Blom uusien tilojen tarpeesta. 

Havainnekuva peruskorjatusta huoltorakennuksesta. Näkymä paikoitusalueelta. Oikealla puolella uusi sisäänkäynti monikäyttötilaan. Kuva: Sitowise.

Lisätietoja:

Krista Eloneva 
Kiinteistö- ja hankintapäällikkö 
040 4889 009 
 
Markku Blom 
Hautaustoimen päällikkö  
0400 494 694