Voit lukea kaikki Poiju-lehden jutut myös näköislehdestä, johon pääset tästä linkistä.
Tänä pääsiäisenä on mahdollisuus jälleen lähteä kirkonmäelle tai Gammelbackaan laulamaan pääsiäisen rakkaimpia virsiä. Lensi maahan enkeli ja Pilvimuurista valo välähtää soivat todennäköisesti monien muiden enemmän tai vähemmän tuttujen virsien joukossa pääsiäiskirkoissa.
Näin ei ole kuitenkaan aina ollut. Papit ja kuoro nimittäin lauloivat keskiajalla jumalanpalveluksissa ja toimituksissa latinankielisiä hymnejä, sekvensejä ja antifoneja, joita seurakunta ainoastaan kuunteli.
–On todennäköistä, että Suomessakin laulettiin Saksan ja muiden Skandinavian maiden tapaan suurina kirkollisina juhlapyhinä kansankielisiä leisejä. Myöhemmissä virsikirjoissa ne esiintyvät wärssyn tai välisäkeistön muodossa, Sibelius-Akatemian emeritusprofessori Reijo Pajamo on kirjoittanut Hymnologian peruskurssi -julkaisussaan.
Yhdessä laulettavat virret tulivat jumalanpalveluksiin vasta uskonpuhdistuksen myötä.
Ensimmäisen virsikirjan painamisesta tuli tänä vuonna kuluneeksi 500 vuotta. Vuonna 1523 Saksassa Martti Lutherin, Paul Speratuksen sekä erään tuntemattoman säveltäjän kirjoituskynät savusivat ja sävelet piirtyivät paperiin. Loppuvuoden aikana sävellykset valmistuivat ja tammikuussa 1524 niistä painettiin Nürnbergissä kirja. Kirja sai nimekseen ”Kahdeksan virren kirja”, ja sitä pidetään ensimmäisenä protestanttisena virsikirjana.
Nimensä mukaisesti kirja sisältää kahdeksan virttä, joista puolet syntyivät Martti Lutherin ja hänen avustajansa, säveltäjä Johann Walterin käsien kautta. Nykyisestä virsikirjasta löytyy neljä tuolloin julkaistua virttä; Virret 187, 261, 262 ja 267.
Yksi suosituimmista pääsiäisvirsistä on Lensi maahan enkeli. Milloin sen sanat ja sävelet pääsivät kirkossa ensimmäistä kertaa ihmisten huulille?
Jaakko Haavion (1904–1984) kirjoittama ja Kaarlo Voipion säveltämä virsi pääsi vuonna 1961 Pyhäkouluyhdistyksen kevätohjelmistoon, jonka myötä se liitettiin Pyhäkoululauluihin.
Virsikirjasta sitä pääsi laulamaan ensimmäistä kertaa vuonna 1986. Kiinnostavana yksityiskohtana mainittakoon, että alun perin teksti alkoi sanoilla ”Lensi maahan enkeli, nopeampi tuulta”, mistä syystä se sai lasten keskuudessa lempinimen ”Batman-virsi”.
Seurakuntamme kanttorit kertovat omat lempivirtensä
Kuvassa Kanttorit Jarkko Yli-Annala ja Minna Wesslund esittelemässä omia lempivirsiään virsikirjasta näyttäen.
Jarkko Yli-Annala
Lempivirsi: 604 Oi Herrani, kun matkani käy kuolemaan
–Siinä on jotain niin hienoa tunnelmaa. Sanat ovat aika raadolliset, mutta sävelmä on todella erikoinen. Virren säveltäjä Jouko Linjama on itse sanonut, ettei uusia virsiä voi enää säveltää, koska ne on kaikki jo sävelletty, mutta tässä hän on kyllä mielestäni onnistunut.
Minna Wesslund
Lempivirsi: 549 Isämme, kiitos päivästä
–Vanha gregoriaaninen sävelmä, jonka teksti ja sävelmä auttavat rauhoittumaan. Tätä voi laulaa millaisilla tahansa hengityspausseilla, jonka vuoksi siinä on todella meditatiivinen ote.
