Tulos tulee kyllä, sinä päätät millainen
Seurakuntavaalien vaalikone tarjoaa meille paljon kiinnostavaa tietoa: Kuinka moni kannattaa mitäkin ja kuinka moni on eri mieltä? Paljon yksimielisyyttä ja yhteisiä arvoja. Kiinnostavinta on kuitenkin se, missä yhteinen linja loppuu. Vaalikoneeseen vastasi 49 ehdokasta. Vastauksissa on paljon yhteistä, mutta myös kysymyksiä, joissa näkemykset eroavat selvästi.
Mitä vaalikoneen vastauksista jäi mieleen?
Vaalikoneen vastauksia selatessa huomioni kiinnittyi ensin siihen, kuinka monesta asiasta ehdokkaat ovat lopulta aika samaa mieltä. Mutta mitä pidemmälle vastauksia katsoo, sitä kiinnostavammiksi myös erot muuttuvat.
Ihmiset ennen seiniä?
Yksi luku pysäytti: 83,6 prosenttia säästäisi talouden heiketessä mieluummin tiloista kuin henkilöstöstä.
Se sopii hyvin yhteen sen kanssa, mitä ehdokkaat pitävät seurakunnan tärkeimpinä tehtävinä. Kärjessä siinä ovat apua tarvitsevien auttaminen, hengellisen elämän tukeminen ja ihmisten rinnalla oleminen elämän tärkeissä hetkissä. Minulle tästä syntyy aika selkeä viesti: jos kaikkea ei voida säilyttää, ihmisistä ja kohtaamisesta halutaan pitää kiinni.
Uudistua saa, mutta perustehtävää ei pidä unohtaa
Myös muutoshalukkuus yllätti. 75,5 prosenttia suhtautuu myönteisesti perinteisten toimintatapojen uudistamiseen. 81,7 prosenttia haluaisi panostaa nykyistä enemmän ihmisten tavoittamiseen verkossa ja somessa.
Samaan aikaan digitaalinen viestintä ei juuri nouse seurakunnan tärkeimpien tehtävien joukkoon. Mutta ei siinä mielestäni ole oikeastaan edes ristiriitaa. Sosiaalinen media ei ole itseisarvo. Sosiaalinen media ei ole seurakunnan tehtävä, vaan yksi tapa tavoittaa ihmisiä ja toteuttaa seurakunnan perustehtävää.
Sama näkyy ympäristöasioissa: ilmastonmuutoksen torjunta ei nouse tärkeimpien perustehtävien joukkoon, mutta 93,8 prosenttia kannattaa ympäristövastuullista toimintaa, vaikka se vaatisi muutoksia nykyiseen.
Avoimuutta, mutta ei yksimielisyyttä
83,7 prosenttia haluaa antaa seurakunnassa tilaa erilaisille tavoille uskoa ja etsiä hengellisyyttä. Tämä tuntuu hyvin samansuuntaiselta myös kokonaiskirkon uuden strategian ja oman seurakuntamme strategisen suunnan kanssa.
Kaikissa asioissa ei näkemykset kuitenkaan kulje aivan käsi kä
Samaa sukupuolta olevien kirkollista vihkimistä kannattaa 69,4 prosenttia vastaajista. Opillisen yhteisen linjan tavoittelussa mielipiteet taas jakautuvat, jos yhteinen linja tarkoittaisi erilaisten näkemysten rajaamista ulkopuolelle.
Juuri näiden kysymysten kohdalla ymmärtää, miksi vaalikone kannattaa tehdä.
Arvot vastaan käytäntö
Vaalikoneessa kysytään pitäisikö esimerkiksi vähän osallistujia keräävä toiminta lopettaa, vaikka se olisi pienelle joukolle tärkeää? 51,1 prosenttia vastustaa ajatusta, 32,6 prosenttia kannattaa.
Tämä on oikeasti vaikea kysymys. Onko toiminnan merkitys sama asia kuin osallistujamäärä? Entä paljonko voidaan käyttää johonkin, joka on hyvin tärkeää vain pienelle joukolle? Näitäkin kysymyksiä tulevat luottamushenkilöt joutuvat pohtimaan. Mitä mieltä sinä olet?
Nuoret kyllä, mutta nuoret ensin?
Nuoria koskien yhteisymmärrystä löytyy luonnollisesti paljon, ovathan nuoret seurakunnan tulevaisuus. Lähes kaikki katsovat, ettei maksullisuus saa estää osallistumista, ja yli 90 prosenttia antaisi nuorten vaikuttajaryhmälle läsnäolo- ja puheoikeuden seurakunnan päättävissä elimissä.
Mutta sitten mukaan tulee raha.
Kun kysytään, pitäisikö talouden heiketessä varoja suunnata ennen kaikkea nuorten toimintaan, 34,7 prosenttia kannattaa ja 40,8 prosenttia vastustaa. Lähes neljännes ei osaa ottaa kantaa. Kiinnostavaa. Nuorten kuulemisesta ja hyvinvoinnin tukemisesta ollaan hyvin yksimielisiä, mutta kun kyse on rahasta ja priorisoinnista, näkemykset hajaantuvat.
Paljon yhteistä, mutta valinnalla on silti väliä
Vaalikoneen datasta päätellen ehdokkailla on tällä kertaa paljon yhteistä, mutta selkeitä erojakin löytyy. Porvoossa on totuttu tekemään yhteistyötä, sovittelemaan erilaisia näkemyksiä ja etsimään ratkaisuja yhdessä. Se on mielestäni vahvuus, ja se näkyy seurakuntaneuvoston sujuvassa työskentelyssä.
Samalla siinä voi olla seurakuntavaalien kannalta pieni ongelma. Jos ehdokkaat vaikuttavat olevan monista suurista asioista samaa mieltä, voiko syntyä tunne, ettei sillä ole kovin paljon väliä, kuka valitaan?
Vaalikoneen perusteella sillä kyllä on.
Kun päästään rahaan, priorisointeihin, opillisiin kysymyksiin, vihkimiseen tai siihen, mistä ollaan valmiita luopumaan, erot tulevat näkyviin - vahvoina.
Siksi kannattaa käyttää hetki seurakuntavaalien vaalikoneeseen ja katsoa, kuka ehdokkaista on lopulta kanssasi samaa mieltä.
Yhteistyökyky ei tarkoita samanmielisyyttä.
Sunnuntaina lasketaan prosenttien sijaan ääniä.
Näytä arvosi.
Kirjoittaja on ennakkoäänestysviikosta varsin uupunut seurakuntasihteeri, joka jäi kaikesta huolimatta vielä tutkimaan vaalikoneen numeroita.
Tue Nov 10 17:59:00 EET 2026