Restaurointirakentaminen vaikuttaa kustannuksiin

Pikkukirkon kehittämishankkeen kustannusarvio on nyt tarkentunut. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 3,78 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät muun muassa rakennustyöt, talotekniikka, työmaan yleishallinto, rakennusaikaiset suunnittelu- ja valvontakustannukset sekä erillishankinnat, kuten kalusteet ja kirkkotekstiilit. Kustannusarviossa on varauduttu myös mahdollisiin lisä- ja muutostöihin.

Kiinteistö- ja hankintapäällikkö Krista Jussilan mukaan se, että kyseessä on juuri restaurointirakennushanke, vaikuttaa hankkeeseen monella tasolla.

– Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen korjaaminen ei ole uudisrakentamista. Työ vaatii huomattavasti enemmän aikaa, ja monet työvaiheet on tehtävä varovasti käsityönä, Jussila kertoo.

Esimerkkinä hän mainitsee säästävät purkutyöt. Materiaalit ja rakenteet puretaan mahdollisimman ehjinä, jotta ne voidaan säilyttää ja käyttää uudelleen.

– Laudat ja rakenteet irrotetaan mahdollisimman ehjinä ja asennetaan myöhemmin takaisin. Työ muistuttaa välillä palapeliä, jossa kaikki osat eivät sovi heti paikalleen. Lisäksi tarvitaan paljon erikoisosaamista ja käsityötä, erityisesti puusepäntöitä.

 
Lehteri palautetaan kirkkoon ja urut pääsevät takaisin alkuperäiselle paikalleen. Kuva: Museovirasto, 1948.

Kustannuksiin vaikuttaa myös se, että Pikkukirkkoon rakennetaan uusia toimintoja, jotta tilaa voidaan käyttää tulevaisuudessa monipuolisemmin. Eteiseen rakennetaan uusi keittiötila, joka mahdollistaa esimerkiksi kirkkokahvituksen tai kastejuhlan järjestämisen kirkkosalissa heti kastetoimituksen jälkeen. Kirkkotilasta tehdään myös muunneltavampi korvaamalla kiinteät kirkonpenkit siirreltävillä tuoleilla ja muokkaamalla alttarialuetta erilaisiin tarpeisiin sopivaksi.

Urut puretaan, restauroidaan ja sijoitetaan uudelle lehterille. Urut sijaitsivat alun perin lehterillä, mutta myöhempien remonttien yhteydessä lehteri on poistettu.

– Uudet toiminnot vaikuttavat merkittävästi myös rakennuksen talotekniikkaan. Kyse on muun muassa vedestä ja viemäröinnistä, sähköstä, ilmanvaihdosta ja muusta tekniikasta, jota rakennuksen toimivuus edellyttää, Jussila sanoo.

Moni odottaa Pikkukirkon avaamista uudelleen – tavoitteena on joulu 2027

Pikkukirkko on tärkeä tila seurakuntien toiminnalle, ja monet seurakuntalaiset ovat kysyneet, milloin kirkko voidaan ottaa jälleen käyttöön. Kirkko on ollut erityisen suosittu vihkikirkkona ja intiimimpänä kirkkotilana verrattuna Porvoon tuomiokirkkoon. Myös erilaisia erikoismessuja ja pienempiä jumalanpalveluksia on järjestetty usein Pikkukirkossa.

Kirkon muutossuunnitelmat perustuvat huhtikuussa 2024 käynnistettyyn palvelumuotoiluhankkeeseen, johon osallistui sekä työntekijöitä että seurakuntalaisia. Pikkukirkon kehittämistä koskevia ajatuksia ja toiveita kerättiin avoimella sähköisellä kyselyllä, minkä lisäksi molempien seurakuntien seurakuntaneuvostot antoivat lausuntonsa suunnitelmista.

– Mikäli yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyy lisämäärärahan ja hanke etenee suunnitelmien mukaisesti, tavoitteena on aloittaa työt loka–marraskuussa 2026. Rakennusajan arvioidaan olevan noin kaksitoista kuukautta, jolloin Pikkukirkko voitaisiin ottaa käyttöön jouluksi 2027, Jussila kertoo.

Ainutlaatuinen ja vastuullisuutta vaativa hanke

Pikkukirkon peruskorjauksen taustalla on syksyllä 2023 sattunut vesivahinko. Kyseessä on laaja hanke, jossa yhteensovitetaan kulttuurihistorialliset arvot, seurakuntien tarpeet ja pitkäjänteinen vastuunkanto.

– Pikkukirkko on tärkeä osa kirkonmäen kokonaisuutta ja ollut aktiivisessa käytössä molemmissa seurakunnissa. Siksi haluamme myös panostaa hankkeeseen. Seurakuntayhtymä on varautunut käyttämään investointiin aiemmin kertynyttä varallisuuttaan, sanoo hallinto- ja talousjohtaja Timo Tulisalo.

Seurakuntayhtymä käy vakuutusyhtiön kanssa keskusteluja vahingon korvauksista. Lähtökohtana on, että korvaukset koskevat varsinaista vesivahinkoa, ja hankkeen kokonaiskustannuksiin nähden niiden osuus jää pieneksi.

– Kyse on investoinnista tulevaisuuteen. Samalla on hyvä, että voimme tässä tilanteessa toteuttaa suuren hankkeen, joka myös luo työtä rakennusalalle. Tämä on mahdollista seurakunnan jäsenten ansiosta, Tulisalo sanoo.

Suunnitteluvaiheessa on tehty tiivistä yhteistyötä Museovirasto kanssa, joka on puoltanut suunniteltuja muutoksia. Lausunnossa todetaan, että muutokset ovat hyvin perusteltuja ja toteutettavissa rakennusperintöarvot huomioiden. Suunnitelmien mukaan toteutettuna kirkkosali hahmottuu myös jatkossa rakennushistoriallisesti arvokkaana tilana.

– Pikkukirkko edustaa harvinaista rakennustyyppiä: emäseurakunnan kivikirkon vieressä säilynyttä pientä puukirkkoa. Rakennus on vahvasti suojeltu sekä kirkkolailla että asemakaavassa osana valtakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, Jussila kertoo.

Seurakunnilla on myös lakisääteinen velvollisuus vaalia ja suojella kulttuuriperintöä osana yhteiskunnallisia tehtäviään.

– Tunnemme suurta vastuuta tässä hankkeessa ja odotamme innolla siirtymistä rakennusvaiheeseen. Samalla haluan kiittää suunnittelijoita ja luottamushenkilöitä siitä, että hanke on voitu viedä tähän vaiheeseen asti, Jussila tiivistää.