logo

Joulu

Joulukalenteri

teasernetti

Adventista alkaen aina jouluaattoon asti seurakunnan Facebook-sivuilla avataan joka päivä yksi joulukalenterin luukku, yhteensä 26 luukkua. Näihin luukkuihin kurkistamalla saat nähdä jouluisia välähdyksiä seurakunnan työntekijöistä, toiminnasta ja sanomasta. Tervetuloa mukaan matkalle kohti joulua!

Jos Sinulla ei ole käytössäsi Facebook-tunnuksia, voit tutustua ”luukkujen” sisältöön myös tällä sivulta.

uusin laura

Jumala tekee tietä meille

Millainen on Jumala johon kirkkomme uskoo? Se on adventin kysymys. Adventtina Porvoon tuomiokirkko kaikuu Hoosianna-laulusta, ja keskellä pimeää syksyä sytytetään kynttelikön ensimmäinen kynttilä. Alkaa joulun odotus.

Adventti-sana tulee latinan kielestä ja viittaa ”Herran tulemiseen”. On aika pohtia, katsoa ja kuunnella millainen on se Herra, joka tulee luoksemme. Hän ei tule ylhäältä, voimalla, äänekkäästi, jyrkästi. Hän ratsastaa aasilla, hän kulkee samalla tasolla ihmisten kanssa, hän on hiljaa, hän menee edeltämme kohti vaikeuksia, kohti uutta toivoa.

Adventtina puhutaan siitä miten ihminen tekee tietä Jumalalle. Ehkä se toimii myös toisinpäin: Jumala tekee tietä ihmiselle, madaltaa esteet, katsoo kohti. Gammelbackassa vietetään Mukulamessua, jonka kynnys on tehty matalaksi. Messussa voi piirtää ja kirjoittaa rukouksia rukousmajoissa, saa laulaa ja liikkua. Saa tulla ja olla sellaisena kuin on. Adventtina Jumala on lähellä.

– Laura Mäkelä

12308485_747250965405570_5773236327552344854_n

 Mikä musiikki kuuluu erottamattomasti joulunaikaan?
”Hoosiannasta se alkaa! Se täytyy kuulla joka vuosi jossain muodossa. Joulumusiikkimakuni vähän vaihtelee. Vaikka joulu onkin iloinen juhla, mollivoittoiset laulut vetoavat. Lapsuudestani tuttu Taas kaikki kauniit muistot on hieno. Se tulee radiosta joulurauhan julistuksen jälkeen. Myös Adamin Oi Jouluyö koskettaa. Pidän uusistakin joululauluista, mutta ne unohtuvat helposti. Vanhoja tuttuja en väsy kuuntelemaan.”

Mitä musiikkielämyksiä suosittelet?
”Omassa kirkossamme on paljon hyviä konsertteja, joissa kannattaa käydä. Niiden lisäksi suosittelen kaikille Raskasta joulua -konserttia, johon on hyvä suhtautua ennakkoluulottomasti. Kun nuoret hevimiehet laulavat antaumuksella perinteisiä lauluja, se menee syvälle. Siinä ei ole mitään hempeilyä ja hyminää, vaan vedetään täysillä.”

12308346_747263172071016_5065967650467987349_n

Diakoniapappi Ulla Lumijärvi antaa vinkin adventtiajan rukoushetkeksi.

ADVENTTIMEDITAATIO
Valmistautuminen rukoukseen ja rakkauden vastaanottamiseen.
1. Etsi hiljainen, rauhallinen paikka.
2. Ota mukava asento. Vedä syvään henkeä ja rauhoitu.
3. Rukoile Isä meidän.
4. Rakasta Isä Jumalaa, hän tietää mitä tarvitset.
5. Ole hiljaa ja kuuntele.
6. Tee tämä nöyränä, iloiten.
7. Luota ja ole toiveikas.

Niinpä minä sanon teille: Mitä ikinä te rukouksessa pyydätte,
uskokaa, että olette sen jo saaneet, ja se on teidän. Mark 11:24.

12308682_747249592072374_5671694947989442089_n

Miksi kannattaa tulla laulamaan Kauneimpia joululauluja?
Uskon, että joululaulut puhuvat sydämen kieltä. Saan vahvistusta tälle näkemykselle sekä omasta sydämestäni että katsomalla kävijätilastoja. Miljoona suomalaista osallistuu vuosittain Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin.

Yhteisöllisyys, tunteet ja muistot voivat johtaa meidät lämpimästi ja turvallisesti juhlimaan Jeesuksen syntymää. Tilaisuuksiin tullaan monen sukupolven voimin. Hyvää voi tehdä myös osallistumalla kolehtiin, joka kerätään Suomen Lähetysseuran ulkomaantyölle.

Mihin joulu meidät lähettää?
Jumala kutsuu meidät elämään rauhassa ja sovinnossa, yhdessä toisten kanssa. Jeesuksen syntymä on tapahtuma ja manifesti, josta taivaan joukot lauloivat: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

Itse ymmärrän tämän niin, että Jumalan kunnia sisältää myös rauhan ihmisten kesken. Odotan siis messiasta, joka vielä palaa tuomaan lopullisen rauhan, sisäisen ja ulkoisen. Siihen asti teen parhaani, että rauha olisi maan päällä jo nyt.

Katso Kauneimmat joululaulutilaisuudet tästä.

12347821_980401561998451_8043560445250116069_n

Jouluista touhua Hamarissa
Meillä täällä Hamarin kerhoissa (iltapäiväkerho, päiväkerho ja avoin) ovat joulutohinat kovassa käynnissä. Kaikissa kerhoissa askarrellaan jouluisia juttuja ja tietenkin hiljennytään joulun sanoman äärellä. Lisäksi iltapäiväkerhossa ideoidaan ja tehdään myös jouluisia asetelmia, avataan joulukalenteria ja syödään välipalaa kynttilän valossa. Päiväkerho harjoittelee joulujuhlaa varten ja jumppailee tonttujumppaa.

Jeesus-vauvaa katsomaan
Hamarin päiväkerholaiset tekivät Marian, Joosefin ja Jeesus-vauvan koristamaan seurakuntakodin ikkunaa. Seurakunnan muutkin kerhot osallistuvat yhteisen seimiasetelman tekemiseen. Sitä kannattaa käydä joulunaikaan kurkkaamassa.
– Laura Aronen

12301684_980855858619688_4131032944292170236_n

Luterilaisuus kodin perintönä
”Minulla oli onnellinen lapsuus inkerinsuomalaisessa perheessä, jossa kunnioitettiin luterilaisia traditioita. Minut on aikanaan kastettu luterilaiseen uskoon – salaa, koska se oli Neuvostoliiton aikaa. Perheen kesken Jumala oli aina olemassa, mutta ymmärsin, että oli parempi olla puhumatta siitä koulussa. Siihen aikaan miliisit partioivat kirkkojen ympärillä jouluna …ja pääsiäisenä. Kirkossa kävijä saattoi menettää työnsä tai opiskelupaikkansa. 1990-luvulla ilmapiiri muuttui ja minäkin ryhdyin kanttoriksi. Ihmiset jonottivat tuntia ennen messun alkua istumapaikkoja ja aina oli tupa täynnä!”

Joulua viettävä perhe
”Perheeni vaali uskoa salaa. Kuuntelimme Suomen radiosta messun joka sunnuntai ja joulun aikaan kauneimpia joululauluja. Vanhempani ja isovanhempani rukoilivat ja lauloivat virsiä. Vanhemmille sukupolville tämä oli vaikeaa aikaa, mutta minulla oli hyvä lapsuus. Jouluna isä toi kotiin kuusen, söimme hyvin, halasimme ja saimme lahjoja – niin kuin missä tahansa perheessä.”

12122630_981007828604491_6923374018703628468_n

“Luonto on minulle voiman ja ilon lähde. Erityisesti meri ja erämaa kutsuvat. Merellä, tuntureilla ja erämaassa aistii Jumalan suuruuden ja ihmisen pienuuden. Mittasuhteet asettuvat kohdalleen. Voi kokea Pyhän kosketuksen. Olen kiteyttänyt eräällä Lapin reissulla ajatuksiani näin:

Täällä tunturissa
Jumala
kaikkialla
tunkeilematta nimeltä puhuttelee.

Omansa tuntee.

Siunattuna jatkan matkaa.

Luontovalokuvauksessa löytää uudella tavalla luonnon ihmeitä. Pienet yksityiskohdat koskettavat ja kasvaa halu pitää huolta tästä Jumalan luomasta maailmasta. “

12321136_749760478487952_5243805244430825247_n

“Tuskailetko joululahjojen kanssa? Miten olisi vuohi tai porsas? Vuohi on kiva eläin, se sanoo: mää. Porsas sanoo: röh. Mutta tärkeämpää: yksi porsas tai vuohi antaa toivoa ihmisille kehitysmaissa”.

Hanki toisenlainen lahja tästä.

12316079_750768991720434_5725075487841082177_n

O Holy night
Perheeni on viettänyt joulunsa pääasiassa Porvoossa. Kerran kuitenkin lähdimme Yhdysvaltoihin. Kun aatonaattona matkasimme hakemaan kalkkunaa, englanninkieliset joululaulut soivat ja aurinko paistoi. Jouluaterian söimme pihalla. Alkupaloiksi oli sushia, kalkkunan kanssa bataattisosetta. Mieheni oli aamulenkillään löytänyt pienen luterilaisen kirkon, jossa pidettiin aattona lämminhenkinen tilaisuus. Kynttilät paloivat ja kun kuulin laulun O Holy night, oli joulu.

Sylvian joululaulu
Eräällä lomamatkalla Caprilla kiipesimme mieheni kanssa ylös rinnettä, jonka varrelle oli rakennettu Via Crucis -pysähdyspaikkoja. Mielessäni alkoi soida “Miss` sypressit tuoksuu ain talvellakin – – ja sää aina kuin toukokuun.” Sylvian joululaulu voi olla raskas ja vaikea, mutta minulle siitä tulee aina mieleen Italia: aurinko, lämpö, viinilasi ja hyvä ruoka. Olisi ihanaa viettää joskus joulu myös Italiassa. Kaiken ei tarvitse olla aina samalla tavalla, perinteistä, kunhan joulun sanoma ja rauha ovat paikalla.

12346407_983336838371590_3010805598435076624_n

Taivaskappeli, seko ja iltamessu?
Taivaskappeli on suomalaisen seurakuntakodin 4. kerroksessa. Se on paikka, jossa voi hiljentyä. Siellä vietetään myös pieniä hartaushetkiä, joskus hautajaisia ja kasteita. Iltamessu on oiva tilaisuus tutustua Taivaskappeliin ja rauhoittua kiireen keskellä. Pysähdy, että jaksat ottaa joulun vastaan!

Tällä kertaa mukana on myös sekolaisia. Seko on seurakuntakoulu eli meidän isoskoulutuksemme. Se valmistaa nuoria toimimaan isosina leireillä, kerhonohjaajina ja muutenkin seurakunnan vapaaehtoisina. Nuorten mukanaolo tuo messuun lisää ulottuvuutta ja rikkoo sukupolvien rajoja. On hyvä näyttää nuorille, että messussa käyminen auttaa jaksamaan. Se antaa voimaa ja rauhaa jokaiselle.

Mitä joulunodotukseesi kuuluu?
Koulujen joulukirkkoja, glögin jakamista yläkouluilla, jouludraamaa lapsille… Olen aina pitänyt joulunodotuksesta ja nyt saan odottaa sitä työssänikin, mikä on mahtavaa. Lisäksi laulan kuorossa, ja kuoron joulukonsertti on aina vuoden kohokohta, jota odottaa. Viimeistään konsertin jälkeen alkaa minun jouluni.

12321633_983707188334555_6032309255686765289_n

Kuka olet?
Olen porvoolainen Piia ja aloitan tammikuussa pyhäkouluopettajana Porvoon suomalaisessa seurakunnassa. Olen opiskellut Järvenpään seurakuntaopistolla lastenohjaajaksi ja nyt odotan, että työ opettaa minua. Uskontokasvatus ja sen eri menetelmät kiinnostavat, sillä on hienoa voida tuoda raamatunkertomuksia esiin eri tavoin. Saarnan ei aina tarvitse olla puhetta. Myös aikuiset voisivat hyötyä siitä, että asioihin saisi uudenlaisia näkövinkkeleitä erilaisten menetelmien kautta.

Mitä mietit joulusta?
Toivon, että saan viettää vielä tämän joulun läheisteni seurassa. Osa heistä on jo iäkkäitä ja haluan jakaa joulun ajan yhdessä heidän kanssaan. Parasta joulussa on ilosanoman tuoma lohtu. Toivonkin, että ihmiset kaiken kiireen keskellä rauhoittuisivat, miettisivät ja ottaisivat aikaa itselleen. Joulu on hektistä, kaupallista aikaa, mutta on hyvä muistaa, että joulussa on muutakin kuin lapsen lahjalista. Alkuperä ei saa kadota.

12342429_984168488288425_1566376574085412885_n

Mitä tarkoittaa kansainvälinen diakonia?
Kansainvälinen diakonia on keskeinen osa kristillisen kirkon maailmanlaajuista vastuuta. Tänä syksynä on tuettu mm. KUA:n kautta Euroopassa (Serbia, Unkari ja Kreikka) oleskelevia pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Jokakeväisen Yhteisvastuukeräyksen ulkomaankohde on aina ajankohtaista kirkkomme kansainvälistä diakoniaa. Kansainväliseen diakoniaan voi rahan keräämisen lisäksi kuulua myös kasvatuksellisia näkökulmia. Toteutamme seurakunnassa keväisin rippikouluikäluokalle ”Maailman Kolkat” -tapahtuman, jonka tavoitteena on saada suomalainen nuori ymmärtämään, millaista on elää eri puolilla maapalloa.

Joulu on kaikkien yhteinen juhla
Joulussa lämmittää se, miten suurta juhlaa vietetään hieman erilaisin painotuksin eri puolilla kristillistä maailmaa! On ollut mielenkiintoista kokea erilaisia jouluja mm. Englannissa, Roomassa ja Pietarin kirkossa, Madeiralla jne. Suomen joulu ja siihen valmistautuminen on kuitenkin se rakkain ja läheisin, kotoinen joulu.

12313624_984226911615916_5157963321514444154_n

Minkälaista elämää on Gammelbackan seurakuntakeskuksessa?
Gammelbackan seurakuntakeskuksessa järjestetään sunnuntaisin klo 13 jumalanpalvelus. Tila antaa mahdollisuudet moneen ja haaveilen jostakin omaleimaisesta. Siinä missä tuomiokirkossa on juhlavat puitteet, Gammelbackassa pääsee lähemmäs ihmisiä. Joulupäivänä 25.12. seurakuntakeskuksessa on joulukirkon jälkeen Seimen äärellä -juhla, jossa syödään ja oleskellaan yhdessä.

Mitä seimen äärellä oleminen voisi tarkoittaa?
Seimen äärellä voi ihmetellä syntymän ja elämän ihmettä, mutta myös Jumalan yllätyksellisyyttä. Edessäni ei olekaan suuri ja mahtava kuningas, vaan pieni lapsi. Tämä haastaa meitäkin rohkeuteen ja joustavuuteen: Miten voisin nähdä ja kertoa toisin kuin olin kuvitellut? Entä miten suostun elämässä siihen, että Jumalan kohtaa usein syrjässä, ei keskellä. Että Hän on usein siellä, missä en kuvitellut Hänen olevan.

12348035_984265891612018_2917260928301444810_n

Miksi nukahtelet kesken työn?
Joukko seurakunnan työntekijöitä, vapaaehtoisia ja lapsikuorolaisia on tavannut esittää jouluevankeliumin musiikkinäytelmänä, jota käy katsomassa vuosittain toistatuhatta porvoolaista lasta. Minulla on viime vuosina ollut uneliaan paimenen rooli – saa nähdä onko paimen tänäkin vuonna nukahtanut kedolle työnsä ääreen! Parinani ollut paimen – veli Isaskar – viettää tänä jouluna ansaittua lomaa. Uuden paimenparini kanssa yritämme yhtä lailla eläytyä paimenen elämään. Juuri paimenille enkelit ilmestyivät kertomaan viestin joulun lapsen syntymästä, vaikka he olivat kaikkea muuta kuin yhteiskuntansa mahtavia.

Mistä aikuisten pitäisi tehdä parannusta lasten vuoksi?
Kolmas adventtisunnuntai puhuu parannuksen tekemisestä. Arki tahtoo olla monella niin kiireistä selviytymistä, että en halua tuoda lisäpaineita lapsiperheiden elämään. Epätäydellinen riittää, kaiken ei tarvitse olla täydellistä vaan usein vähempikin on tarpeeksi – eihän lapsi joulunakaan syntynyt täydellisyyden ja loiston, vaan rikkinäisyyden, sekamelskan ja kiireen keskelle!

12369225_985660544805886_7642926975800695619_n

Tervetuloa!
Minulle adventin aika merkitsee tänä vuonna uutta alkua myös työssä, sillä olen juuri tullut papiksi Porvooseen. Olen iloinnut kauneudesta ympärilläni. Aivan aluksi pääsin tutustumaan upeaan kirkkoon, jossa minua odotti alttarin ääressä lepäilevä kissa.

Uutena työntekijänä seurakunnassamme on mukava tuntea itsensä tervetulleeksi. Moni on pysähtynyt kesken kiireidensä, ojentanut kättä, sanonut jonkun rohkaisevan sanan. Vastaanotto on tuntunut hyvältä.

Vieraanvaraisuus
Tänä syksynä myös Porvoossa on otettu vastaan turvapaikanhakijoita. Olen nähnyt, miten paljon ystävällinen vastaanotto voi merkitä. Joulun evankeliumi on myös kertomus vieraanvaraisuudesta. Onneksi meillä on paljon tilaa majatalossa.

Pyhä Jumala.
Tahtoisin tänä adventin aikana ottaa vastaan
hänet joka on minua lähimpänä,
hänet joka on tullut kaukaa
ja sinut joka synnyit meitä kaikkia varten.
Aamen.

”Älkää unohtako osoittaa vieraanvaraisuutta, sillä jotkut ovat yösijan antaessaan tulleet majoittaneeksi enkeleitä.” Hepr. 13:2

– Sara Toivanen

12347742_986108294761111_3266956168188659409_n

Kerro itsestäsi ja talosi historiasta.
Olen syntynyt John Munsterhjelmin ajatuksissa ja hänen luonnostensa pohjalta kuvanveistäjä Viktor Janssonin käsissä. Viimeiset sata vuotta olen mieheni ja lastemme kanssa tarkkaillut elämää graniittipalatsiksi kutsutun talon kupeessa. Meidät on luotu yhteistyön ja säästämisen vertauskuviksi. Graniittipalatsista tehtiin yksinkertainen ja arvokas, jotta se kaunistaisi kaupunkia ja viestisi luottamusta. Euroopassa oli levotonta, kun Säästöpankki aloitti toimintansa talossa 1.6.1915, joten ei haluttu pitää juhlallisia vihkiäisiä.

Miten Porvoon seurakunnat liittyvät sinuun ja taloosi?
Kun Säästöpankki tarvitsi suurempia tiloja, Porvoon seurakunnat päätyivät ostamaan talon vuonna 1957. Oli toivottu, että rakennus “joutuu arvokkaisiin käsiin” ja se näyttää toteutuneen. Onhan seurakunnan olemassaolo Jumalan käsien varassa. Talon historiasta muistuttaa pätkä vanhaa pankkitiskiä kirkkoherranvirastossa. Minusta on luontevaa asua seurakuntatalon vieressä – taiteilijan luomisprossesin kautta minussakin on aavistus suuren Taiteilijan luomisvoimasta.

11032235_986558644716076_4908325683926255752_n

Mitä vanhat ja nuoret ihmiset voivat antaa toisilleen?
Vanhemmalta väeltä voi oppia ihmiselämän arvoa ja pyhyyttä sekä hyviä käytöstapoja. Sodan kokeneen sukupolven sana on KIITOS. Vaikka jokainen ihminen on iästään riippumatta erilainen, vanhuksilta saa iän tuomaa näkökulmaa, niitä asioita, joilla elämästä voi selvitä. Nuoret puolestaan tuovat vanhemmille kuplivaa elämänvoimaa sekä tuoreutta, jonka vanhukset usein kokevat raikkaana.

Mitä joulu puhuu kaikille?
Joulun kertomus on aina sama: Jeesuksen syntymä, se, että meille on tullut Vapahtaja, on muuttumaton sukupolvelta toiselle. Nykyiset lapset eivät enää lue samoja kirjoja tai tee samoja asioita kuin vanhukset lapsina lukivat ja tekivät. Kun kaikki muu muuttuu, evankeliumi pysyy. Näkökulmat siihen voivat muuttua, mutta se puhuttelee kaikkia sukupolvia.

10255426_754237488040251_2940822343568683932_n

Seurakunta tekee yhteistyötä (kehitysvammaisia palvelevien) Etevan ja Rinnekotisäätiön kanssa. Juhlimme jouluakin yhdessä isolla porukalla.

Yksi juhlan tähtihetki on Lucia-neidon ja kynttilätyttöjen vaellus hämärässä salissa ja seimenlapsen ympärille kokoontuneet iloa säteilevät Maria, Joosef, paimenet ja enkelit.

Eräs äiti kertoi tyttärestään, joka kävi keva-kerhoa seurakunnassa. Kerran tytär tuli kerhosta kotiin ja sanoi: ”Minä olen arvokas.” Hän oli oivaltanut jotain, jonka me kaikki voimme sanoa itsestämme.

Me kaikki voimme löytää itsestämme tähtiominaisuuksia, kun saamme kokea, että joku rakastaa ja arvostaa meitä. Toiset ihmiset työssä, kotona ja ystäväpiirissä voivat olla peilinä, kun mietit missä olet hyvä ja mitä asiaa voit vielä opetella lisää.

Kaikki ihmiset ilahtuvat, kun kiität ja kannustat heitä. Voit kehua joka päivä yhden ihmisen ja huomata miten iloiseksi hän siitä tulee. Anna hyvän kiertää kotona, koulussa ja työpaikalla.

hugo 2

Miksi ja miten nuorisotyö juhlii 2000 vuotta vanhaa asiaa?
Kyseessähän on maailman parhaat synttärit joka vuosi Hymiö smile Joulu on vuoden kierrossa se aika, jolloin saa luvan kanssa pysähtyä iloitsemaan Jumalan rakkaudesta meitä kohtaan. Nuorisotyö juhlistaa joulua pitkin adventtiaikaa esim. osallistumalla adventtimyyjäisiin, joiden tuotolla autetaan ihmisiä. Joulukortteja on askarreltu myös ja nuorten raamiksessa mietitään adventin teemoja.

Nuorten toiminta huipentuu joulujuhlaan Pellingin kurssikeskuksessa. Juhlaan ovat tervetulleita yläkouluikäiset ja sitä vanhemmat nuoret. Juhla on ehdottomasti kokemisen arvoinen hyvän ruuan ja mahtavan tunnelman takia. Pellingin kurssikeskuksen maisemat antavat loppusilauksensa tunnelmaan. Illan päättävästä ehtoollishartaudesta on hyvä laskeutua odottamaan hetken päästä koittavia joulunpyhiä.

 Mikä on joulutoiveesi tänä vuonna, jos mietit nuoria ihmisiä ympäri maailman?
Toivon, että kaikilla nuorilla olisi rakastavia läheisiä, joiden kanssa jakaa elämän ilot ja surut.

11225163_987619167943357_302291942795741090_n

Yhteinen Helmi
Kohtaamispaikka Helmi aloitti toimintansa 9 vuotta sitten. Se on paikka, jonne kaikenikäiset ihmiset voivat tulla piipahtamaan vaikka kauppa- tai kirjastoreissulla. Helmessä tavataan tuttuja, kohdataan uusia tuttavuuksia, keskustellaan ajankohtaisista asioista, hiljennytään hartaushetkissä ja kahvitellaan yhdessä. Välillä meillä käy vierailijoina esim. seurakunnan eri työntekijöitä, joskus askartelemme ja käymme myös retkillä. Tästä on tosiaan tullut nimensä veroinen, meidän kaikkien yhteinen Helmi.

 Helmijuttuja
Helmijuttu työssäni on eri-ikäisten ihmisten kohtaaminen. Erityisesti arjen pienet hetket ovat ihania: Kun aamulla avatessaan kerhon oven saa lasten halaukset ja näkee iloiset ja innokkaat ilmeet. Tai kun ihmetellään lasten kanssa uusia asioita, iloitaan uuden oppimisesta. Näin joulun lähestyessä tunnelma syntyy lasten ilosta, odotuksesta ja tietysti pienestä jännityksestä.

Joulun helmijuttuja ovat ehdottomasti joulun sanoma ja tunnelma sekä kiireetön yhdessäolo perheen ja läheisten kanssa.

12347793_987621314609809_1482076569810685430_n

Olemme kumpikin Porvoon suomalaisen seurakunnan pappeja, mutta nykyään työkenttänä on Kaakkois-Aasia. Olemme siis seurakunnan nimikkolähettejä ja työnantajamme on tällä hetkellä Suomen Lähetysseura. Olemme asuneet Thaimaan pääkaupungissa Bangkokissa vuodesta 2013 lähtien, joten nyt on kolmas joulu edessä trooppisessa suurkaupungissa. Katariina opettaa Thaimaan luterilaisen kirkon seminaarilla kirkon tulevia työntekijöitä. Suurin osa heistä tulee Pohjois-Thaimaasta, jossa kirkko kasvaa kovalla vauhdilla. Tero taas työskentelee Bangkokissa, Lad Praon seurakunnassa pappina, opettaa välillä seminaarilla ja tekee tiedotustyötä Lähetysseuralle.

Joulun merkitystä olemme pohtineet monta kertaa täällä ollessamme. Joulun ulkoiset merkit ovat täällä juuri niin kirjavat kuin on itse kaupunkikin. Joulu on thaimaalaisessa yhteiskunnassa karnevaali, joka antaa aiheen hauskanpitoon, shoppailuun ja kimalteleviin koristeluihin. Joulupukki ja kumppanit houkuttelevat ihmisiä ostoksille valtaviin ostoskeskuksiin. Sen syvempää merkitystä joulusta tavallinen thaimaalainen osaa tuskin etsiä.

Pienessä kirkossamme joulua kuitenkin vietetään. Sanoma Jumalasta, joka syntyy ihmiseksi on täällä Bangkokissa yhtä ajankohtainen kuin Suomessa. Köyhien keskelle syntyvä Jumala on erityisen puhutteleva maassa, jossa iso osa väestöstä elää köyhyydessä. Thaimaan kristityille joulun lahja on armoa, joka vapauttaa loputtomasta jälleensyntymisen ketjusta ja antaa rauhan, jota ei itse tarvitse ansaita.

Toivotamme kaikille porvoolaisille siunattua ja rauhallista joulua!

Ps.Tulemme ensi vuoden toukokuussa kiertämään nimikkoseurakuntiimme Suomeen, ja Porvoossa vietämme useamman päivän! Mukanamme on joukko thaimaalaisia opiskelijoita, joten tule tapaamaan meitä ja vierailijoita. Tarkempia tietoja saat seurakunnan lähetystyöstä vastaavilta työntekijöiltä virpi.syrjanen@evl.fi ja juhana.sihvo@evl.fi

12391842_989241027781171_3826712305848606375_n

Kirkon oma nuorten kuoro
Sancti Amici on klassiseen musiikkiin suuntautunut nuorten kuoro, joka käsittää myös lauluyhtye Fridan. Nimen ovat keksineet vuosia sitten ensimmäiset jäsenet. ”Pyhät ystävät” -nimi viittaa siihen, että kyseessä on kirkon oma nuorten kuoro. Kuoron toive laulettavasta ohjelmistosta on: ”vakavaa ja vaikeeta.”
Sancti Amici levyttää parhaillaan omaa levyä, jonka nimeä ei vielä paljasteta. Levyllä kuullaan suomalaisia kuorohelmiä Sibeliuksen Finlandiasta kansanmuusikko Liisa Matveisen Armottomaan lapseen sekä pohjoismaista uutta kirkkomusiikkia. Jos kaikki menee suunnitellusti, levyn julkaisukonsertti on 3.4.2016 tuomiokirkossa.

Jouluntuntua kuorossa
Kuorolaisilla on pitkä historia laulun lahjalla palvelemisesta. He ovat nuoresta iästään huolimatta olleet jo vuosia mukana joulukuvaelmissa, aattohartauksissa, kauneimmissa joululauluissa, jouluyön messuissa ja jouluaamun televisioiduissa jumalanpalveluksissa.

Joulun tarkoitus kiteytyy mielestäni erään Sancti Amicin laulun sanoihin:
Jouluna Jumala syntyi, paras poika pakkasella!

riikka uusi

Jouluevankeliumi on selviytymistarina. Marialla ja Joosefilla ei ollut komeaa kotia, pehmeää vuodetta eikä herkkuja notkuvaa ruokapöytää. Vaatimattomista puitteista huolimatta ensimmäinen joulu oli hyvä, sillä silloin Jumalan todellisuus murtautui osaksi inhimillistä maailmaa. Silloin jumalallinen ja inhimillinen kohtasivat toisensa vastasyntyneessä lapsessa. Köyhän perheen lapsi olikin koko maailman Herra. Jumala tuli pieneksi, jotta me voittaisimme pelkomme ja häpeämme ja uskaltaisimme tulla hänen luokseen. Vapahtaja Jeesus Kristus toi joulun. Ristillä tapahtunut syntien sovitus on jokaiselle meille tarjottu lahja. Tuo lahja annettiin meille ensimmäisenä jouluna ja se tekee joulusta hyvän.

Joulun lahja on aina ajankohtainen. Paimenien asenteessa on opeteltavaa meille jokaiselle. Kun kokemus öisellä kedolla oli ohi, he palasivat omiin töihinsä ja omaan arkeensa. Mutta jokin heissä oli muuttunut. Heidän sydämensä ei ollut enää entisellään, sillä Joulun Lapsi oli koskettanut heitä. Olkoot paimenet meille esimerkkeinä siitä, ettei usko muuta ulkoista elämää vaan toteutuu arjessa, oman kutsumuksen ääressä.

1930007_757577634372903_188997648800142457_n

Porvoon suomalainen seurakunta toivottaa hyvää ja levollista joulua!

—-

24 + 2 Askelta jouluun Facebookissa.

sivun alkuun